1.10 – Bibliografia ja resurssit šamanismista
Tässä on valikoiva bibliografia teoksista ja resursseista, jotka ovat välttämättömiä shamanismin syvällisempään ymmärtämiseen:
Klassiset tekijät:
– Shamanismi ja arkaiset ekstaasin tekniikat Mircea Eliade (1951): perustava teos, joka tutkii shamanismin perusteita eri kulttuureissa. Eliade analysoi siinä transsitekniikoita, symboleita ja shamanistisia myyttejä, tarjoten eruditoitua katselmaa tähän perinteeseen.
– Shamaanin kutsu Michael Harner (1980): lännen neo-shamanismin uranuurtajan kirjoittama kirja, joka esittelee ydin-shamanismin perusperiaatteita ja tarjoaa käytännön harjoituksia shamaanimatkan aloittamiseen. Klassikko shamanistisen kokemuksen tutkimiseen.
– Pahan ruoho ja pieni savu Carlos Castaneda (1968): ensimmäinen teos sarjassa, joka kertoo kirjoittajan alkeisopetuksesta yaqui-shamaanin oppilaana. Vaikka kiistanalaisia, Castanedan kirjat ovat merkittävästi edistäneet shamanismin tuntemusta lännessä ja ovat edelleen kiehtovia todistuksia.
Viittauskirjat eri perinteistä:
– Shamaanit esihistoriassa Jean Clottes ja David Lewis-Williams (1996): kiehtova tutkimus esihistoriallisesta shamanismista, joka tutkii yhteyttä kalliomaalauksen ja muutetuissa tietoisuuden tiloissa. Kirjoittajat kehittävät siinä hypoteesia shamanistisen taiteen alkuperästä.
– Shamaanit ajan myötä Jeremy Narby ja Francis Huxley (2002): antologia shamanismia käsittelevistä teksteistä, kattamassa viisi vuosisataa tutkijoiden, antropologien, lähetystöjen ja kirjoittajien kirjoituksia. Viittauskirja, joka auttaa ymmärtämään tämän perinteen katsojan kehitystä.
– Aasian shamaanit Marie-Laure Schick (2011): runsaasti kuvittua sukellusta Keski- ja Pohjois-Aasian shamanistisiin perinteisiin (Tuva, Mongolia, Nepal, Koreaa…), tutkien heidän rituaalejaan, kosmologioitaan ja naisshamanismia.
– Amazoni, henget Jeremy Narby (1995): kirjoittaja tutkii tässä Amazonin shamanismin ja molekyylibiologian löytöjen välisiä suhteita, avaten kiehtovia näkökulmia shamanistisen tiedon luonteeseen ja sen suhteeseen elävään.
Alkeisoppimistarinoita ja shamaanien todistuksia:
– Shamaani Corine Sombrun (2002): lännen nuoren naisen omaelämäkerrallinen kertomus, joka on alistettu mongolilaiselle shamanismille. Vilpitön todistus siitä, miten shamanismi voi muuttaa elämää ja avata uusia todellisuuden tasoja.
– Juuriin liittyvän kansan laulu Guillermo Arevalo (2017): kokoelma suuren peruvalaisen shipibo-shamaanin opetuksia. Arvokas lähetystė, joka tutkii suhdettamme luontoon, lääkekasveihin ja pyhään shipibo-perinteessä.
– Kirjeitä nuorelle shamaanille Luis Ansa (2019): peruvalainen shamaani jakaa tässä oppimatkansa ja näkemyksensä shamanismista henkilöhengellistä ja kollektiivista muutosta varten. Inspiroiva teos, joka kutsuu meitä palauttamaan suhteemme maailmaan.
Koulutuskeskukset ja shamanistiset yhdistykset:
– Foundation for Shamanic Studies (FSS): Michael Harnerin perustama organisaatio, joka tarjoaa työpajoja ja koulutusta ydin-shamanismiin ympäri maailmaa. Sen verkkosivusto tarjoaa runsaasti resursseja shamanistisesta käytännöstä.
– Society for Shamanic Practice (SSP): yhdistys, joka tuo yhteen neo-shamanistisia käytäntöjä ja tarjoaa työpajoja, konferensseja ja verkkoresursseja käytännön syventämiseksi.
– Shamanism.com: erittäin kattava verkkosivusto, joka tarjoaa artikkeleita, haastatteluja, käytäntöjen hakemistoja ja bibliografian shamanismista. Arvokas resurssi shamanistisen ajankohtaisuuden seuraamiseen.
Anekdootti: Mongolian matkallani minulla oli onni tavata Corine Sombrun, Shamaanin kirjoittaja ja ensimmäisen mongolilaisen shamanistisen keskuksen perustaja Ranskassa. Keskustelun aikana hän kertoi, kuinka Mircea Eliaden ja Michael Harnerin kirjat olivat olleet ratkaisevia hänen polullaan, avaten hänelle ovia universumiin, jota hän aavisteli mutta ei vielä osannut nimetä. Juuri heidän kirjoituksiaan tutkiessaan hän ymmärsi shamanismin olevan hänen polkunsa. Tämä esimerkki osoittaa, kuinka viittauskirjat voivat herättää kutsumuksia ja piirtää kiinnostavia tutkimuspolkuja.
Tämä valikoiva bibliografia on tietysti vain alkuperä. Koska shamanismi on laaja ja monimuotoinen alue, on olemassa lukemattomia muita teoksia ja resursseja, jotka syventävät tätä perinnettä eri näkökulmista. Tärkeintä on seurata omaa inspiraatiota ja uteliaisuutta, pitäen mieli avoimena ja kriittisenä. Kuten Jeremy Narby hyvin sanoo: “Antropologit eivät voi väittää selittävänsä shamanismia; shamanismin on selitettävä heidät.” Sukella siis näihin lukemisiin, mutta älä unohda, että todellinen shamanistinen tieto on kokea, joka saavutetaan suoran kokemuksen ja sitoutumisen kautta harjoitukseen. Kirjat ovat karttoja, mutta alue on sinussa.
Tärkeimmät asiat:
– Tämä valikoiva bibliografia esittelee tärkeitä teoksia ja resursseja shamanismin syvällisempään ymmärtämiseen.
– Klassiset tekijät, kuten Mircea Eliade, Michael Harner ja Carlos Castaneda, ovat luoneet shamanismin tutkimuksen perustan ja auttaneet sen ymmärtämisessä lännessä.
– Viittauskirjat tutkivat eri shamanistisia perinteitä maailmanlaajuisesti esihistoriasta nykyhetkeen, tarjoamalla rikkaita ja monipuolisia näkymiä tähän käytäntöön.
– Alkeisoppimistarinoita ja nykypäivän shamaanien todistuksia voivat osoittaa, miten shamanismi voi muuttaa elämää ja avata uusia todellisuuden tasoja.
– Koulutus- ja yhdistysjärjestöt tarjoavat resursseja ja työpajoja shamanistiseen käytäntöön tutustumiselle, kuten Foundation for Shamanic Studies ja Society for Shamanic Practice.
– Kirjat voivat herättää kutsumuksia ja piirtää tutkimuspolkuja, mutta todellinen shamanistinen tieto on kokemuksen kautta saavutettua.
– Tämä bibliografia on vain alku, tärkeintä on seurata omaa inspiraatiota ja uteliaisuutta samalla, kun pidät mielen avoimena ja kriittisenä tässä laajassa ja monimuotoisessa tutkimuksessa.
👉 Ladataksesi docx-tiedoston (muokattava), klikkaa tästä: Klikkaa tästä
👉 Ladataksesi PDF-tiedoston, klikkaa tästä: Klikkaa tästä
👉 Ladataksesi MP3-tiedoston, klikkaa tästä: Klikkaa tästä